Siinä tummennuskalvon paketissä oli muuten ohjeet, joita muuten myös luin ja mitä ihmeellisintä ymmärsinkin. Noudatin ne pilkulleen, noh... melkein ja tuloksena oli kaksi tummennettua Lillin sivuikkunaa. Takaoven lasi onkin vaikeampi juttu ja kalvoa ei riittänyt. Oven joudun myös ilmeisesti irrottamaan, jotta lopputuloksesta tulisi edes lähelle siistiä, eli se onki isompi projekti... joka vaatii useampaa vapaapäivää (KÄÄK, jos en saakaan ovea takaisin paikoilleen) Alempana oleva Lillin kuva on vielä ilman tummennusta. Lisään sitten vertailukuvan, kun työ on loppuun tehty :) Mutta jo nyt Lilli näyttää näin visualistin silmään paremmalta... jos ei siis katso sen ruosteista pohjaa :D
Perjantaiaamuna heräsin tomerana, kun suunnittelin siivouspäivää. Lähin alakertaan hakemaan imurin ja sepä olikin sitten purtu poikki :/ Koiratalouden iloja. Johdot piti liittää yhteen. Reippaana tyttönä kipitin autotalliin, hain monitoimityökalun, kutistesukkia, sytkärin ja sakset. Ja ryhdyin töihin. Kuorin johdot, ja liitin ne yhteen kietomalla samanväriset johdot yhteen. Näytti hyvältä kunnes tajusin, että unohdin pujoittaa kutistesukat niihin johtoihin. Kiitin itseäni siitä, että olen nainen eikä mulla löydy mitään juottotarvikkeita ja purkaminen on helppoa. Pujoitin kutistesukat ja liitin johdot taas yhteen... Taas iloitsin ylpeänä itselleni, kunnes tajusin, että ne kutistesukat ovatkin liian pieniä, kun johtojen liitoskohta onkin johtoa paksumpi. Minä en kerro kuinka monta kertaa juoksin autotalliin hakemaan niitä erikokoisia kutistesukkia ennen kuin tajusin ottaa mukaan koko paketin... Noh... loppujen lopuksi sain kaikki tehdyksi ja lopputulos oli ihan hyvä. Sittei muuta kun imurin pistoke pistorasiaan ja siinäpä se toimii kuin ei sitä koskaan olla purtukaan :)
Tunsin itseäni ihan kaikkivoipaiseksi!
Viikonloppuna sain sitten ymmärtää sen, että karmeita tyyppejä on sittenkin olemassa. Jotka suunnittelee ilkeitä juttuja ja toteuttaa ne tietäen koko aika, mikä on tavoitteena. Tavoitteen saavuttamiseksi käy mitkä vain keinot. Valehtelu, kiertely ja hyväksikäyttö. Olen naiivi. Mutta ehkä kuitenkin vika ei ole minussa vaan siinä ilkeässä ihmisessä :)
Sitten tutustuin ihan tosi mielenkiintoiseen ihmiseen. Ja mielelläni haluaisin tutustua häneen paremmin. Ilman minkäänlaisia ennakko-odotuksia kuitenkaan :) Jotakin se vanhakin lehmä näköjään elämässä oppii :)
Mukavaa viikonalkua!
Muutama sana existä vielä... miksi niiden täytyy aina yrittää pilata hyvän päivän jollain sotaleikeillään. Ainakin mun exällä tuntuu olevan pakkomielle siihen, onneksi olen jo iso tyttö ja ymmärrän näitä katkeroituneen mielen leikkejä enkä reagoi niihin tätä enempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti